Ruotsinsuomalaisten päivä: Carl Axel Gottlundin kunnianpalautus?

Ruotsissa vietetään tänään ensi kerran virallisesti maan suurimman vähemmistön eli ruotsinsuomalaisten päivää. Miksi juuri 24.2.? Siksikö, että jouluaatosta on kulunut kaksi kuukautta, ja maahan muuttaneiden työpanos on ollut suuri lahja Ruotsin kansakunnan kehitykselle? Ei vaan koska kyseessä on suomalaisen Carl Axel / Kaarle Akseli Gottlundin (24.2.1796-20.4.1879) syntymäpäivä.

Papinpoika Carl Axel, savolaisittain Kuarle, ehti elämässään olla tutkija, kirjailija ja runoilija, sanomalehtimies jne. Nykyään hänet muistetaan Suomessa ehkä parhaiten kielen kehittäjänä. Gottlundin kuningasajatus oli kehittää suomea itämurteiden ja nimenomaan savon pohjalta. Äidinkieleltään ruotsalaisena hän oppi suomea isän muutettua papiksi Juvalle. Sanotaan, että hänen kielipäänsä oli huonohko ja hänen savon murteensa onkin aika omalaatuista. Kuarlen kieliuudistus jäikin länsimurteisiin pohjaavan Elias Lönnrotin jalkoihin.

Gottlund esitti ensimmäisenä suomalaisen kansalliseepoksen kokoamista. Sen toteutti kuitenkin Elias Lönnrot, silloin Kajaanin linnan ja piirin lääkäri ennen yliopistouraansa. Ei ihme, että Kuarle katkeroitui. Kalevala voitti.

Ruotsissa on nostettu esille Gottlundin työ ns. metsäsuomalaisten aseman parantamiseksi. Metsäsuomalaisilla tarkoitettiin 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alkupuolella Ruotsin ja Norjan rajaseuduille muuttaneita savolaisia siirtolaisia. Kruunu halusi lisää väkeä metsäseuduille, ja savolaisilla oli hallussaan uusi knowhow eli kaskiviljelys.

Ajan mukana siirtolaisten asema huononi. Uppsalassa opiskellessaan Kuarle teki kaksi matkaa metsäsuomalaisten luo. Kielimiehenä hän löysi aarteita: eristyksissä säilynyttä vanhaa suomea. Viriili nuorukainen ei empinyt tyttöjen kanssa, muistiinpanoissa on välähdyksiä seksikohtaamisista. Ja suomalaisuuteen herännyt opiskelija halusi kaikin tavoin parantaa maanmiestensä oloja kirjelmillä ja aloitteilla. Hän saikin kunnianimen Metsäsuomalaisten apostoli.

Metsäsuomalaisten muisto elää edelleen. Ennen heidän jälkeläisensä halusivat unohtaa sukunsa, olla tavallisia ruotsalaisia tai norjalaisia. Nyt perinteitä arvostetaan ja ihmiset ovat ylpeitä sitkeistä esi-isistään ja –äideistään.

Entä miten kävi Kuarlen? Intomielinen ja monilahjainen mies jäi elämässään monella lailla aina kakkoseksi eivätkä hänen yrityksensä onnistuneet. Nuoruuden into ja optimismi kuivuivat katkeruudeksi lähes kaikkia kohtaan.
　

Missä kuljimme kerran alkoi sunnuntaisarjana

Där vi en gång gått eli Missä kuljimme kerran alkoi TV1:n kuusiosaisena sarjana 17.2.
Aikaisemmin se on esitetty Femmalla. Itse näin näin sen  elokuvana syksyllä 2011 ja kirjoitin lyhyen blogimerkinnän. Mielenkiintoista nähdä miten tarina toimii pitempänä versiona.

Elokuvana se ei jättänyt syvempää muistijälkeä. Kun en ollut lukenut Kjell Westön Finlandia-palkittua kirjaa niin alussa oli vaikea muistaa kuka kukin oli monista hahmoista. Päähenkilöt onneksi erottuivat ja epookkia tehtiin tosissaan.

Loppuvaikutelmaksi jäi Suomen historian melko pitkän ajanjakson pakkaaminen lyhyisiin, monesti kankeahkoihin kohtauksiin ilman että tärkeimmät henkilöt olisivat ulkoisesti lainkaan vanhentuneet. Lieneekö Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla-trilogian på svenska- vastine? Ei silti, kyllä suomenruotsalaiset ansaitsevat omansa.

Sarjan ensimmäinen osa vastasi osapuilleen elokuvasta jäänyttä käsitystä. Saa nähdä nouseeko sarja ihmisten ja historian kuvauksena todella siivilleen. Vi får nog se.

Lisää lintuja liitää kulttuurieläimiin

Noloudesta punastuen tajusin jättäneeni pois kaksi tärkeää kulttuurieläintä. Miten saatoin olla niin hajamielinen unohtaessani nämä linnut!

Taistelevat metsot- Ateneumin tunnetuimpia tauluja. Taiteilija on yksi kuopiolaisista von Wright-veljeksistä, Ferdinand. Teoksen eri tavoin toteutetut kopiot ovat levinneet kautta maan.

Lokki – Anton Pavlovitsh Tshehovin klassikkonäytelmä. Venäläinen huvilaidylli täynnä ristiriitaisia tunteita ja kohtalokas laukaus.

Komea konsertti kotikirkossa

Nouseva tenori Jere Martikainen (s.1988) piti ensimmäisen resitaalinsa kotikunnassaan Juvalla 3.2. säestäjänään pianisti Joel Papinoja. Ohjelmisto kertoi monipuolisesta osaamisesta. Hallittu ja vivahteikas ääni sekä eläytyvä esitystapa ennustavat hänelle hyvin lupaavaa tulevaisuutta.

Jere Martikainen nousi suuren yleisön tietoisuuteen voittaessaan 2. palkinnon tämän vuoden Lappeenrannan Laulukilpailuissa. Hän on harrastanut musiikkia pikkupojasta saakka. Nykyään hän opiskelee Sibelius-Akatemiassa ja valmistuu tänä keväänä musiikin kandidaatiksi.

Kulttuurieläimien kirjoa lukukoira Börjestä Uppo-Nalleen

Kulttuurikodissa voi pohtia mitä kulttuurieläimiä on olemassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita,että niitä kaikkia löytyy täältä.

Lukukoira – tunnetuimpia ovat Börje ja Pilke – auttaa joissakin kirjastoissa lukemisen kanssa ponnistelevia.. Ei arvostelua, vain lämmin ja kannustava läsnäolo. Lisää tarvitaan.

Lukutoukka tai kirjatoukka – kirjoista ja lukemisesta kiinnostunut henkilö. Luultavasti urheilevien ulkoilmaihmisten keksimä, lievästi halventava termi.

Korvamato – kappale, joka jää sitkeästi soimaan päähän. Kirjaimellinen käännös englannista, melko uusi termi. Luokitus populaarikulttuuri.

Linssilude – kuvattavaksi työntyvä julkkis. SOME-aikana merkitys vähentynyt ylitarjonnan vuoksi. Luokitus populaarikulttuuri.

Runoratsu / Pegasus – siivekäs hevonen, vertauskuva runoilijan innoitukselle ja luomiskyvylle. Luokitus kreikkalainen mytologia.

Joutsen – baletti Joutsenlampi, toimii myös oopperassa (Lohengrin) sankarin venhon vetäjänä. Luokitus ehdottomasti korkeakulttuuri.

Pöllö – a) MTV:n logo, siis populaarikulttuuri; b) Ateenan suojelusjumaluuden Pallas Athenen vertauskuva/ kreikkalainen mytologia; c) Joku on pöllö, pöllöpää eli tyhmä/ suomalainen kansansanonta. Ukuli eli huuhkaja on jo aivan kajahtanut.

Käärme – a) viekas käärme sai Eevan ottamaan hedelmän paratiisissa ja maistamaan sitä Aatamin kanssa. Seuraukset tiedämme. Raamattu. b) lääketieteen vertauskuva. Asklepios oli lääkinnän ja terveyden jumala kreikkalaisessa mytologiassa.

Päiväperho – Belle de Jour alkukielellä, espanjalaisensurrealisti Luis Buñuelin elokuva vuodelta 1967. Hienostonainen hakee elämyksiä prostituutiosta. Luokitus filmografia.

Aurinkohirvi – pyhä eläin suomalaisissa kalliomaalauksissa, mm. Ristiinan Astuvansalmella. Maalattu veden äärellä oleviin kallioseiniin punamultavärillä. Luokitus suomalainen muinaisusko.

Aku Ankka – Juniorille aikanaan tilattuja lehtiä löytyy monta annosta yhdetsä hyllystä. Samaan sarjaan kuuluvat muut Disneyn piirroshahmot. Lisäksi löytyy Ressu, Wagner ja Julia Vuoren ihmismäiset eläimet. Luokitus sarjakuvat.

Uppo-Nalle – rakastettu hahmo, Elina Karjalaisen luomus, jolle Hannu Taina loi hellyttävän ulkomuodon. Seikkailee yleensä puukaupunki-Kuopiota muistuttavassa kaupungissa. Luokitus kulttuurieläinten ylintä aatelia, suositellaan kaikenikäisille.